Moderni elokuvateollisuus ei olisi nykyisellään mahdollinen ilman monipuolisia visuaalisia tehosteita. Lyhyesti sanottuna FX eli erikoistehosteet tarkoittavat videokuvan ja erilaisten tekniikoiden avulla luotujen elementtien yhdistämistä. Aluksi tämä tarkoitti menetelmiä kuten stop action ja stop motion -tekniikoita. Nykyään erikoistehosteet tehdään pääasiassa tietokoneella.
Mutta mikä oli ensimmäinen erikoistehoste? Maailman ensimmäisenä ”erikoistehosteena” pidetään ruotsalaissyntyisen taidevalokuvaajan Oscar Rejlanderin vuonna 1857 tekemää luomusta, jossa hän yhdisti 32 negatiivin eri osat yhdeksi kuvaksi.
Toisaalta amerikkalaisen ohjaaja Alfred Clarkin vuonna 1895 tekemä 18 sekuntia pitkä ”The Execution of Mary, Queen of Scots” oli ensimmäinen elokuvateollisuuden tuotos, jossa käytettiin erikoistehosteita.
Kyseisessä elokuvassa käytetty erikoistehoste tunnetaan nimellä ”Stop-Action”. Elokuvassa mestaaja nostaa kirveensä katkaistakseen kuningatar Marian pään, mutta kohtaus leikattiin niin, että Maria korvattiin nukella.
Ranskalainen ohjaaja Georges Méliès tunnetaan varhaisten elokuvaerikoistehosteiden luojana 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Häntä pidetään trikkikuvauksen keksijänä. Georges Méliès’n elokuvat olivat ensimmäisiä, joissa käytettiin kaksoisvalotusta, hidastusta ja stop motion -tekniikkaa, joiden avulla liikkumattomat objektit saatiin näyttämään liikkuvilta peräkkäisten kuvien avulla.
Milloin VFX:n ja CGI:n käyttö alkoi yleistyä?
Todellinen käännekohta erikoistehosteiden historiassa tapahtui kuitenkin noin 50 vuotta sitten, kun George Lucasin ohjaama ”Star Wars” julkaistiin vuonna 1977. Elokuvan visuaaliset tehosteet esiteltiin amerikkalaiselle yleisölle saman vuoden tv-dokumentissa ”The Making of Star Wars”.
”Star Warsissa” käytettiin erikoistehosteita esimerkiksi kuvaamalla avaruusalus sinistä taustaa vasten tietokoneohjatulla videokameralla ja lisäämällä sopivat taustat jälkikäteen. Yhdessä kohtauksessa nähtiin myös taiteilijan tekemä lasimaalaus taustana.
Muita yleisölle tuttuja tietokoneavusteisia erikoistehosteita ovat esimerkiksi hahmo ”Klonkku” Peter Jacksonin ohjaamasta ”Taru sormusten herrasta” -elokuvatrilogiasta (2001–2003) sekä James Cameronin ”Avatar”-elokuva vuodelta 2009.
Luonnollisesti nämä tehosteet ja elokuvat ovat kulkeneet pitkän matkan, jos ottaa huomioon, että jopa 92 % vuonna 2019 julkaistusta elokuvasta ”Avengers: Endgame” tehtiin VFX:n ja CGI:n avulla.
Minkälaisissa elokuvissa käytetään erikoistehosteita?
Nykyinen teknologian taso osoittaa selvästi, että erikoistehosteet kehittyvät ja laajenevat, ja syitä tähän on useita. Vaikka syyt ovat jo pitkään ulottuneet elokuvateollisuuden ulkopuolelle, VFX-ammattilaiset työskentelevät edelleen pääosin elokuvien parissa, mutta myös videopelien maailmassa erikoistehosteet ovat yleisiä.
Erikoistehosteita käytetään jo kaikissa elokuvagenreissä, ei vain scifi- ja fantasiaelokuvissa. Itse asiassa arvioiden mukaan jo 90 % Hollywood-elokuvista käyttää kehittyneitä VFX-tekniikoita. Visuaaliset tehosteet ovat parhaimmillaan silloin, kun ne toimivat yhdessä kaiken muun kanssa. Oikein toteutettuna niiden ei pitäisi edes erottua, kun ne tekevät jostain asiasta katsojan silmissä todellisen ja uskottavan.
VFX mahdollistaa esimerkiksi uusien sijaintien, stunttien ja lavasteiden lisäämisen tai laajojen virtuaalimaailmojen luomisen ilman kalliita ja aikaa vieviä lavasteprojekteja.
Tulielementtien luominen jälkituotannossa, sään hallinta, sellaisten ympäristöjen tai hahmojen luominen, joita ei ole kuvauspaikalla, sekä vaarallisten kohtausten toteuttaminen ilman riskiä näyttelijöille ja kuvausryhmälle ovat kaikki hyvin yleisiä VFX:n käyttötarkoituksia.
Mitä ovat virtuaalistudiot?
Yksinkertaisesti sanottuna virtuaalituotanto tarkoittaa reaaliaikaisia visuaalisia tehosteita, jotka aiemmin kuuluivat vain jälkituotantoon. Jotkin asiat voivat kuitenkin olla mahdotonta korjata edes jälkikäteen.
Virtuaalituotanto on yhdistelmä immersiivisiä teknologioita, kuten virtuaalitodellisuus (VR), sekoitettu todellisuus (MR) ja lisätty todellisuus (AR). Siinä käytetään myös tietokoneella luotuja kuvia (CGI) yhdistettynä muihin teknologioihin ja pelimoottoreihin, kuten Epic Gamesin kehittämään Unreal Engineen. Uusin versio, Unreal Engine 5, julkaistiin huhtikuussa 2022.
Virtuaaliset LED-studiot kokoavat koko tuotantoryhmän yhteen, sillä niissä käytetään reaaliaikaisia 3D-moottoreita luomaan valokuvan tarkkoja näkymiä, joita esitetään suurilla LED-seinillä fyysisten kohtausten taustalla reaaliaikaisen renderöinnin avulla. Studiokamerat synkronoidaan syvyyden ja realismin parantamiseksi.
Virtuaalisessa LED-studiossa valaistus, äänet ja tehosteet voidaan korjata paikan päällä. VFX-ammattilaiset voivat kokeilla erilaisia ympäristöjä ja valaistuksia suoraan kuvauspaikalla. Tämä auttaa myös pitämään tuotannon aikataulussa.
Monille tuotannoille virtuaalistudio säästää sekä aikaa että rahaa. Se tuo aiemmin pelkästään jälkituotantoon kuuluneet tehosteet ja tekniikat koko elokuvatiimin ja näyttelijöiden ulottuville. Näin kaikki elokuvan tekemiseen osallistuvat saavat kokonaisvaltaisemman käsityksen lopputuloksesta.
Virtuaalistudioita on käytetty monissa suurissa elokuvatuotannoissa, kuten valokuvan tarkassa draama-musikaalissa ”Leijonakuningas” (2019) ja TV-sarjassa ”The Mandalorian” (2019). Erikoistehosteet viimeistelevät elokuvantekijän vision. Ne mahdollistavat yleisön viemisen uskomattomille matkoille avaruuden maailmoihin tai unenomaisiin paikkoihin ja vahvistavat näin elokuvakokemusta.
